| Kirjaudu : | : Haku | 
 |
Historia
Suunnistuksen historian lyhyt tietorasti
Osmo Niemelä
Suunnistus on kuulunut eri muodoin ihmiskunnan kehittymiseen. Liittyväthän suunnistuksen juuret tavoitteelliseen liikkumiseen ja perille löytämiseen. Taitoa vaativat historiallisena aikana maantieteelliset löytöretket sekä myös valloitus- ja sotaretket. Niiden tuloksena saatua paikkatietoa ei enää säilytetty vain muistikuvina, vaan tiedot piirrettiin vastaisen varalle laadittuihin karttoihin. Kompassin – matkanteon tärkeän apuvälineen – kiinalaiset olivat keksineet jo ajanlaskumme alkuaikoihin.
Välimatkojen mittaamiseen käytettiin auringonkiertoa, mutta varsinaisten karttojen laatimiseen soveltuvia mittaus- ja painatusmenetelmiä ilmestyi käyttöön keskiajalla. Kartat olivat aluksi varsin suurpiirteisiä maantieteellisiä yleiskarttoja. Yhteiskunnan kehittäminen vaati 1700- ja 1800-luvulla aiempaa suurimittakaavaisempia maastokarttoja. Maanmittaushallitus valmisti vuosina 1825-1917 pitäjänkarttoja
1:20 000 ja venäläiset valmistivat maastamme vuosina 1870-1917 topografisia karttoja 1:21 000 ja 1:40 000. Niiden turvin syntyi suunnistus!
Suunnistuksen synty ja kasvu 1897-1944
Tiettävästi ensimmäinen yleinen suunnistuskilpailu pidettiin Norjassa vuonna 1897. Myös ensimmäinen hiihtosuunnistus järjestettiin Norjan Trondheimissä vuonna 1899. Suomen ensimmäinen suunnistustapahtuma oli hiihtosuunnistusviesti Helsinki–Porvoo nelimiehisjoukkuein vuonna 1904. Viestin voitti Polyteknikkojen Urheiluyhdistys. Ensimmäisen jalkaisin tapahtuvan suunnistuskilpailun järjesti IFK Helsingfors vuonna 1923 Kauniaisissa.
Tampereen Pyrintö otti suunnistuksen ohjelmaansa vuonna 1932. Seura järjesti Tampereen Rukkamäessä ensimmäisen kilpailun 1933. Svenska Finlands Idrottsförbund otti suunnistuksen ohjelmaansa vuonna 1934 ja Suomen Urheiluliitto vuonna 1935, jolloin silloiseen keskusliittoon perustettiin Suunnistamisvaliokunta.
Ensimmäinen Suomen suunnistusmestaruuskilpailu järjestettiin Vihdissä vuonna 1935 ja ensimmäisen suunnistuksen SM-viestin järjesti Keravan Urheilijat Korson-Hyrylän maastossa vuonna 1936. Ensimmäinen yösuunnistuksen SM-kilpailu juostiin Kytäjällä 1955 ja ensimmäiset SM-kilpailut hiihtosuunnistuksessa hiihdettiin ensimmäisen kerran 1962. Suunnistuksen ensimmäiset erikoisseurat olivat vuonna 1933 perustettu IK Örnen, vuonna 1937 perustettu Lahden Suunnistajat ja Helsingin Suunnistajat, joka perustettiin 1943.
Finlands Svenska Orienteringsförbund FSO perustettiin 18.3.1945 ja Suomen Suunnistamisliitto SSL 24.3.1945. Suomen Suunnistamisliiton nimi muutettiin 1959 Suunnistusliitoksi. Työväen Urheiluliitto TUL päätti ottaa suunnistuksen ohjelmaansa 13.5.1945. Ruotsin suunnistusliitto, Svenska Orienteringsförbundet SOFT perustettiin vuonna 1938. Tanskan suunnistusliitto, Dansk Ski- og Orienteringsforbund perustettiin 1942. Norjan suunnistusliitto, Norges Orienteringsforbund NOF perustettiin 23.9.1945.
Suomen Suunnistusliiton puheenjohtajat: Olli Veijola 1945, Lauri Antero 1946-53, Immo Teräs 1954-59, Erkki Sorakuru 1960-69, Osmo Niemelä 1970-83, Seppo Siirilä 1984-91, Erkki Frick 1992-97, Jan-Erik Krusberg 1998-2003, Heikki Kauppinen 2003-2008, Kirre Palmi 2008-.
Suomen Suunnistusliiton toimitusjohtajat: Jalle Vallikari 1945-47, Allan Kari 1947-76, Jouko Purontakanen 1976-84, Lasse Niemelä 1984-91, Heikki Kyyrönen 1991-93, Barbro Rönnberg 1993-1996, Jukka Pekkala 1996-1999, Kimmo Sallinen 1999-2002, Seppo Innanen 2002-2003, Mikko Salonen 2003-2008, Mika Kulmala 2008-2012, Mika Ilomäki 2012-.
Ensimmäiset suunnistusmaaottelut
Ensimmäinen Suomi-Ruotsi -maaottelu järjestettiin vuonna 1945 Karkkilassa. Ensimmäinen suunnistuksen kolmimaaottelu Ruotsi-Norja-Suomi pidettiin Ruotsin Boråsissa 1946 ja ensimmäinen nelimaaottelu Norja-Ruotsi-Suomi-Tanska Norjan Hönefossissa vuonna 1947. Ensimmäinen naisten nelimaaottelu Suomi-Norja-Ruotsi-Tanska suunnistettiin Sipoossa 1949. Ensimmäisen kerran suomalaiset voittivat Ruotsin maaottelussa vuonna 1952 Tervakoskella. Ensimmäinen hiihtosuunnistusmaaottelu Ruotsi-Suomi suunnistettiin Ruotsin Sandvikenissä 1961.
Erityistapahtumista
Ensimmäinen SSL:n ”Suunnistamisreiteiltä”-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1946. Sen jatkaja Suunnistaja-lehti alkoi ilmestyä 1950. Suunnistajan vuosikertaan 59 kuuluva lehti numero 8/2004 on 897:s vuosina 1950-2004. Niistä noin puolet on Allan Karin toimittamia!
Jukolan viestin taustajärjestö Kaukametsäläiset perustettiin 1948. Ensimmäinen Jukolan viesti suunnistettiin vuonna 1949 Ruskeasannasta eri vaihtopaikkojen kautta Tapanilaan. Ratamestari toimi Erkki Pekkanen ja radan pituus oli 77 km ja joukkueita oli 41, joista maaliin pääsi 17. Voittajaksi suunnisti Helsingin Suunnistajat. Ensimmäisen Venlojen juoksun juostiin Lahdessa vuonna 1951. Kilpailun voitti Irja Petäjä (Niemelä). Jukolan viestin 30-vuotisjuhlakilpailu juostiin Kuorevedellä 1978. Tällöin Venlojen juoksu vaihtui Venlojen viestiksi. Jukolan viestin 40-vuotisjuhlakilpailu suunnistettiin Pudasjärven Iso-Syötteellä 1988 ja 50-vuotisjuhlakilpailu Siuntiossa vuonna 1998.
Pohjoismaiden Suunnistusneuvosto, Nordisk Orienterings-Råd, NORD perustettiin Ruotsin Boråsissa 1946. Kansainvälinen Suunnistusliitto, Internationale Orientierungslauf Föderation, IOF perustettiin Kööpenhaminassa 1961, jolloin jäseneksi liittyi 10 maata. Nykyään IOF:lla on jäsenmaita 69.
Ensimmäinen Pohjoismaiden suunnistusmestaruuskilpailu käytiin 1955 Ruotsin Norrköpingissä. Suomessa ensimmäinen PM-kilpailu käytiin Längelmäellä ja Orivedellä 1961. Mestaruuden voitti Erkki Kohvakka. Ensimmäinen Euroopan suunnistusmestaruuskilpailu juostiin Norjan Lötenissä vuonna 1962.
Suunnistuksen MM-kilpailut
Ensimmäinen MM-suunnistus järjestettiin Suomen Fiskarissa 1966. MM-kilpailut juostiin aluksi joka toinen vuosi siten, että matkoina olivat sekä miehille että naisille vain normaalimatka ja viesti. Vuonna 1991 suunnistuksen lajivalikoimaan tuli mukaan nykyinen keskimatka ja 2001 sprinttisuunnistus. Vuodesta 2003 MM-kilpailut on juostu vuosittain.
Ensimmäisistä MM-kilpailuista miesten hopeaa voitti Aimo Tepsell ja naisten pronssia Raila Hovi. Viesteissä Suomi sai hopeaa sekä miehissä että naisissa. Ensimmäisen maailmanmestaruuden Suomi voitti vuonna 1972 naisten viestistä. Englannin Aviemoressa vuonna 1976 Liisa Veijalainen voitti ensimmäisenä suomalaisena maailmanmestaruuden henkilökohtaisessa kilpailussa. Naisissa henkilökohtaisen mestaruuden ovat myöhemmin voittaneet myös Outi Borgeström Tampereella vuonna 1979, Kirsi Boström pitkällä matkalla Skotlannissa 1999 ja Heli Jukkola sekä Minna Kauppi jaetulla voitolla pitkällä matkalla Ukrainassa 2007. Lisäksi Minna Kauppi on voittanut keskimatkan maailmanmestaruuden 2008, 2010 ja 2012.
Ensimmäisenä suomalaismiehenä maailmanmestaruuden pystyi voittamaan Kari Sallinen Australiassa 1985. Jatkoa seurasi kun Janne Salmi oli paras pikamatkalla Norjassa 1997 ja Pasi Ikonen vei saman matkan Tampereella 2001. Tanskassa 2006 Jani Lakanen voitti pitkän matkan maailmanmestaruuden.
Viestin maailmanmestaruuden Suomen naiset ovat voittaneet yhteensä 10 kertaa vuosina 1972, 1978, 1979, 1995, 2001, 2006, 2007, 2008, 2010 ja 2011. Suomen miesten ainoa viestimestaruus on Tampereelta vuodelta 2001.
Hiihtosuunnistuksen MM-kilpailut
Ensimmäinen MM-hiihtosuunnistus kilpailtiin Hyvinkäällä 1975. Suomi sai heti neljä kultamitalia, kun Olavi Svanberg, Sinikka Kukkonen sekä miesten ja naisten viestijoukkueet voittivat. Bulgariassa 1977 maailmanmestaruuden voitti viestissä Suomen naisjoukkue.
Ruotsin Avestassa 1980 maailmanmestariksi hiihtosuunnisti Pertti Tikka ja Mirja Puhakka. Lisäksi Suomen naisten viestijoukkue voitti kultaa. Itävallan Aigenissa 1982 Olavi Svanberg voitti toisen henkilökohtaisen maailmanmestaruuden. Italiassa 1984 kultaa vuolivat Anssi Juutilainen ja Mirja Puhakka. Kuopiossa 1988 maailmanmestaruudet voittivat Hannu Koponen, Anssi ja Virpi Juutilainen sekä viestissä Suomen joukkueet.
Ruotsin Skellefteåssa 1990 Anssi Juutilainen voitti toisen henkilökohtaisen kultansa. Lisäksi Suomen naisjoukkue voitti viestin. Ranskan Pontalierissä 1992 maailmanmestariksi viestissä Suomen miesjoukkue. Italiassa 1994 maailmanmestaruuden voitti Virpi Juutilainen ja vuonna 1996 Norjassa Arja Nuolioja hiihti kultaa. Itävällasta vuonna 1998 suomalaiset voittivat kolme kultaa kun Raino Pesu, Liisa Anttila ja naisten viestijoukkue olivat ykkösiä.
Naisten viesti joukkue oli myös paras vuonna 2000 Venäjällä. Matti Keskinarkaus voitti normaalimatkan Bulgariasssa 2002 ja vuonna 2004 Ruotsissa Suomen naiset veivät kultaa viestissä. Matti Keskinarkaus otti toisen henkilökohtaisen maailmanmestaruutensa vuonna 2005 Levillä sprintistä. 2009 Japanin Rusutsussa Olli-Markus Taivainen voitti ensimmäisissä aikuisten MM-kilpailuissa keskimatkan mestaruuden ja Hannele Valkonen (nyk. Tonna) sprintti-kultaa. Lisäksi miehet saavuttivat viestikullan.
Olli-Markus Taivainen jatkoi menestymistä 2011 Ruotsissa voittamalla viestikultaa. Staffan Tunis voitti ensimmäisen mestaruutensa sprintistä. Miehet saivat myös viestikltaa. Vuonna 2013 paluun suunnistusladuille tehnyt Mervi Pesu toi Kazakstanin tuliaisina pitkän matkan kultamitalin.
Suunnistuksen lajivalikoima laajenee
2000-luvulla suunnistuksen kilpailumuotoina ovat yleistyneet myös pyörä- ja tarkkuussuunnistus. Pyöräsuunnistuksen ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut ajettiin vuonna 2002 Ranskassa. Suomi on menestynyt pyöräsuunnistuksessa hyvin sillä se on kerännyt viisistä ensimmäisistä maailmanmestaruuskilpailuista jo 13 kultamitalia, joista seitsemän on henkilökohtaisia. Tarkkuussuunnistuksen ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 2004 Ruotsissa suunnistuksen MM-kilpailujen yhteydessä.
